torstai 2. heinäkuuta 2015

Kädet levällään elämään

Eilen bussipysäkillä vanha nainen kertoi iloitsevansa jokaisesta aamusta, jona hän herää. Hän kertoi kaikkea muutakin elämästään ja kehotti syömään mustikoita. Halasin häntä ennen bussiin nousemista.

Samaisen päivän iltana keskustelin kuolemasta. Kaikki tuntui samalta kuin muutamia (useita) kuukausia takaperin, mutta mikään ei silti ollut ennallaan - vieraus oli läsnä. 

Tänään olen kuunnellut saman kappaleen kolmesti. Iloinnut uudesta kesämekosta, jonka helmaan tuuli tarttui. Katsellut maailmaa hevosen selästä käsin. Nauttinut lämpimästä illasta kävelemällä ulkona ilman housuja. 

Naurattaa hieman.

2 kommenttia: