tiistai 2. helmikuuta 2016

Maailma on kaunis

Thaimaassa ihmiset tuntuivat kovin välittömiltä. Tuntemattomien ihmisten huolenpito tuntui vieraalta, mutta silti se sai minut miltei itkemään. Kulkueläimet ja kaduilla kuljeskelleet, ruusuja myyneet lapset itkettivät myös. Meri tuntui samanaikaisesti hämmästyttävältä ja pelottavalta. Nauroin aallon kastellessa haaremihousuni. Suola kirveli rikkinäisellä iholla.

Suomeen palatessa kauneus ja hiljaisuus tuntuivat pakahduttavilta. Kaikki oli niin puhdasta ja koskematonta. Kotona odotti onnellinen perhe ja muutama joululahja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti